Jottain hyvvää

 Viikko jouluun, ihanaa että se on edessäpäin. Kyllähän se mietityttää miten tänä vuonna joulu vietetään. Ja jännätään ehtiikö tilaamamme joululahjat perille ajoissa. Olen leiponut enemmän vhh-leipomuksia kuin koskaan. Taatelikakku olikin tuttu jo viime vuodelta. Uusina kokeilin Antti Heikkilän Pellingin joulu -kirjan piparkakkuja ja joululeivoksia. Tykkäsin molemmista ja mietin että nyt tavallaan tuntuu että on helpompaa luopua valtavan sokerisista leivonnaisista. Koska ne ei oo mulle. Torttuja on syöty joitakin. Okei, oon myös syönyt saaristolaisnappisia poron lämminsavuleikkeen kera. Rieskaa aattelin myös joulun aikaan maistella. Viipale päivässä tahtia. Ehkä yks joulupuuro keitetään. Ja suklaata yks tai kaks palaa päivässä. Laatikoita on tehtynä kolmenlaista: lanttu-, bataatti- ja uutena mulla porkkanalaatikko. Graavi- ja kylmäsavulohen kanssa nautitaan.  Hyvää mieltä on tullut paremmista paastosokeriarvoista. Se saa ajattelemaan ettei tämä kaikki oo ollut turhaa. Voihan toki olla

 Täällä on aloitettu jouluvalmistelut. Olen pikkuhiljaa tehnyt laatikoita pakkaseen. Lanttulaatikot tein tänä jouluna Antti Heikkilän Pellingin Joulu -kirjan reseptillä. Porkkanalaatikkoon löysin ohjeen Hiidenuhman keittiössä -blogista. En ole aikaisemmin tehnyt itse porkkanalaatikkoa, koska en ole siitä erityisemmin välittänyt mutta onneksi päätin kokeilla sillä tämä vähähiilihydraattisempi versio oli oikeasti hyvää. Saapa nähdä tarviiko tulevina vuosina enää tehdäkään bataattilaatikkoa ollenkaan. Tein nyt tosiaan vielä perinteisesti bataattilaatikonkin. Siitä olen tykännyt hurjan paljon, ihan liikaakin siihen nähden että se sisältää liikaa hiilihydraatteja minulle. Jaan nämä reseptit teillekin jos innostutte kokeilemaan. Bataattilaatikko on Valion ohje. Porkkanalaatikko 1 kg porkkanasosetta 1 dl mantelirouhetta  1 kananmuna 1 dl kermaa 0,5 dl Pofiberiä 50 g voisulaa 1 tl suolaa 1 tl muskottipähkinää 0,5 tl valkopippuria Pinnalle: mantelilastuja, mantelirouhetta tai Pofiberiä Voita pi

Olenkohan jakanut teille jo reseptin tähän helppoakin helpompaan pikaruokaan. Tämä on mieheni heiniä meidän keittiössä ja hän on löytänyt juuri sopivat suhteet aineksille ja sopivan koostumuksen. Kyseessä on tonnikalamunakokkeli. Munat, majoneesi, vesi ja tonnikala kulhossa sekaisin, vähän mustapippuria rouhaistaan sekaan. Mies kertoi sen verran että ruokalusikallinen vettä per kananmuna. Majoneesia sopivasti fiilispohjalta 3-4 munan joukkoon ruokalusikalla. Eli kovin tarkkoja ohjeita ei ole antaa. :D Tällä erää käytettiin Lidlin oliiviöljyyn säilöttyä tonnikalaa isossa lasipurkissa. Vaikutti laadukkaalle. Tämä ruoka valmistuu nopeasti vaikkapa silloin kun tullaan venähtäneeltä metsälenkiltä sisälle ja pitää saada nopeasti murkinaa pöytään. :D Niin kävi viime sunnuntaina.  Kokeiluun pääsi myös kolmen viikon salaatti. Pilkotaan kilon verran kaalia, punasipuli, porkkana ja paprika ohuiksi suikaleiksi. 1 dl öljyä ja 1 dl valkoviini- tai omenaviinietikkaa. Suolaa ja pippuria. Salaatti jääk

 Kvinoapaketin jämät kaivelivat mieleni perukoilla ja hoksasin pakkauksen kyljestä sopivan kuuloisen ohjeen. Kvinoahan ei ole missään määrin keto- tai vhh- ruokavalion mukainen, mutta ajattelin että teen siitä nyt kuitenkin koko perheelle ruuan, sen verran mielenkiintoiselle ohje vaikutti . Meiltä ei kyllä tule ruokahävikkiä vaan pyrin aina suunnittelemaan ruuat tosi tarkkaan. Koira olis viimeinen jätteiden syöjä mutta sille ei kyllä jää juuri koskaan mitään:D Lisäksi se on niin herkkävatsainen ettei sille valitettavasti passaa esim kalannahkaa antaa vaikka perso sille olisikin. Enkä ollut reseptin suhteen väärässä; hyväähän tuo oli. Annoksen päälle meille aikuisille tujaus chilistä Sriracha-kastiketta ja kaikille hieman salaattijuustokuutioita kruunasi annokset.:)  Toinen mainitsemisen arvoinen juttu on kookospallerot. Löysin ohjeen Facebookista jälleen kerran. Mukavia naposteltavia joulun odotukseen. Vähähiilihydraattisuudesta plussaa. Tein kokeeksi vain puoli annosta jos en vaikka t

 Kerroin muistaakseni aiemmin että lainasin kirjastosta Tara Junkerin ja Anna Sarmannon reseptikirjan Syö hyvä mieli. Tuosta kirjasta jäi jo ensi kertoja plärätessäni mieleen uunissa paahdettu purjo muhammaralla. Olihan sitä sitten kokeiltava. Muhammara-tahnaa varten maustekaappi vaati täydennystä sumakin verran. Kuminasta en välitä tai sellainen mielikuva minulla on, joten kokeilin rohkeasti korvata sen juustokuminalla. Ja kyllä tykättiin. Paahdettu paprika, valkosipuli ja oliiviöljy maistuivat ihanasti muhammarassa. Sanoin miehelleni että enpä ole aiemmin purjoa pääruokana syönyt. Ainut miinuspuoli tässä ruuassa on tuo purjon käsittely; se kun meinaa aina kätkeä sisäänsä enemmän tai vähemmän multaa tai hiekkaa. Mutta oli se sen arvoista. Tätä tehdään ehdottomasti uudestaan. Mies mietiskeli sopisiko muhammara esimerkiksi kanan kaveriksikin. Itse tykkäsin tällaisesta kunnon vegaaniruuasta välillä. :) Nyt kun sumakki oli siis muuttanut keittiöömme, piti alkaa etsiä reseptejä mihin upott

 Pojan kanssa tekaisimme tänään ketolättysiä. Näissä oli kivaa se, ettei näihin tarvinut jauhoja ja pysyivät kasassa suhteellisen hyvin kiitos ilmeisesti psylliumin ja kananmunien. Rasvaahan näissä ei säästelty, ehkä siksi maku olikin niin hyvä. :D Ohjeen nappasin talteen Facebookin Vhh-ryhmästä, kiitos sinne reseptin kehittäjälle. :) Keto-lätyt 250 g mascarponejuustoa 3 munaa 50 g sulatettua voita 0,5 rkl psylliumia 1 tl leivinjauhetta 0,5 tl suolaa   Sekoita aineet keskenään vaikkapa sähkövatkaimella. Paista voissa (ja halutessasi oliiviöljyssä ). Tähän sopisi suolainen täyte hyvin. Vaikkapa katkarapu tai lohitäyte. Vähän niinkuin blinejä, ehkä.      

 Heissulivei. Nyt on käyty silmänpohjakuvauksessa. Viime kerrasta olikin jo reilu kolme vuotta. Vähältä piti ettei jäänyt käymättä, sillä vaikka se aika oli kylä kirjoitettu kalenteriini jostain syystä en sitten yhtään ollut sisäistänyt tuota tietoa. Yleensä ajattelen tuollaista asiaa jo viimeistään edellisenä päivänä mutta ehei.. Ei tullut mieleenkään nyt. Suunnitelimme jopa anoppilaan menoa tälle päivää aiemmin, mutta onneksi emme sitten kuitenkin syystä tai toisesta päätimme lähteä vasta sunnuntaina. No unohduksia sattuu ja onni onnettomuudessa että asia putkahti aivan sattumalta päähäni aamukahvilla. :D Saimme samalla reissulla hoidettua kauppa-asiat ja olimme mukavan ajoissa liikenteessä ettei kaupoissa ollut ruuhkaa. Hieman on tuo koronatilanne alkanut ahdistaa ja olen päättänyt että nyt alkaa maskinkäyttö meilläkin. Jos se yhtään hidastaa virusten leviämistä niin miksipä ei. Ajattelin jakaa vielä yhden reseptin teille ketobageleista. Itse en vielä ihan täysillä syttynyt näihin j

 Ajattelin kirjoitella ohjetta muistiin parista viime aikoina keittiössä leivotusta uutuudesta. Mainitsin jo aiemmin että tilasin lupiinijauhoja koska silmiini oli osunut kokeilemisen arvoiselta vaikuttava sämpyläresepti. Tuntui kuitenkin että ainakin sillä hetkellä kun tilasin jauhot, ei niitä oikein missään ollut saatavilla. No päädyin tilaamaan ne Koivunalhon luomutilalta. Kyseessä oli makealupiinijauhot; en tiedä onko kyseessä eri lajike tai jotain sillä näissä jauhoissa hiilareita oli kuin olikin melko paljon. No meinaan nämä kumminkin käyttää kun kerran tilasin. Yksi kinkkupiirakka näistä on jo leivottu. Useamman kerran olen myös jo näitä sämpylöitä tehnyt. Niiden maku oli suoraan uunista otettuna ihan maittava. Jähdyttyään niissä oli hieman pistävä maku mielestäni mutta sitten keksin tehdä niistä tuoreen veroisia käyttämällä mikrossa juuston kera joka suli pinnalle herkulliseksi. Ohje sämpylöihin löytyi Kutsu vapauteen -blogista. Vhh-sämpylät ilman kananmunaa   200 g rahkaa  1 d

 Niin herkullista oli riisitön kaalilaatikko. Ai että. Siis minä joka en varsinaisesti mikään kaalilaatikon ystävä koskaan ole tuntenut olevani niin voi pojat, tämä maistui kyllä! Rupesin googlailemaan että löytyisikö jotain riisitöntä kaalilaatikkoa kun sopivasti jääkaappiin oli jäänyt puolen kilon möhkäle kaalia ylimääräisenä kaalilasagnen teon jäljiltä. Ja löytyihän sieltä. Valkkasin Yellow Moodin Haudutetun kaalilaatikon täällä. Kannattaa muuten tsekata tuolta linkin takaa ohjeet hyvään kaalilaatikkoon jos kiinnostaa. Harmillisesti kaalia oli vain se puoli kiloa. Tätä oisi nimittäin syönyt enemmänkin. Vaan nythän on kaali halpaa joten luulen että ensi viikolla meillä tuoksuu taas kaalilaatikko-miehen tekemät pulmupuolukat sopivat kylkeen loistavasti. Minä en niitä paljon uskaltanut maistella tosin mutta makoisia olivat nekin.   Haudutettu kaalilaatikko Haudutettu kaali 1,5 kg kaalia 100 g voita  50 g  oliiviöljyä 1 rkl merisuolaa   Poista kaalista kanta ja leikkaa haluamasi kokois

 Puuro, tuo lempeä sisäinen villasukka. Pehmeä ja lämmittävä. Aamun sulostuttaja. En ennen vhh-ruokavaliolle ryhtymistä keitellyt kaurapuuroa aamuisin; lapsena se oli inhokkini. Mutta sen sijaan rakastin äidin täysmaitoon keittämää tuhtia uuniohrapuuroa, riisipuuroa ja mannapuuroa. Tosin sittemmin olen saanut myös hyviä kokemuksia mm neljänviljanpuurosta ja jopa siitä kaurapuurosta. Muistan varmaan aina miten hyvälle kaurapuurokin maistui sairaalassa (luit aivan oikein) synnytyksen jälkeen vauvelin kanssa osastolla ollessamme. Se oli hyvin haudutettua ja pehmoista ja söin sitä marjakeiton kera. Silloin en niin jaksanut välittää hiilareista mutta nyt tarkennettuani ruokavaliotani olen hieman surrut sitä että jään paitsi ihanista puuroista.. No sain hieman lohtua tähän kokeiltuani jo vuosia sitten mantelipuuroa satunnaisesti. Se muistutti paljon mannapuuroa maultaan ja koostumukseltaan. Chiapuurosta puhuivat monet ja kehuivatkin. Minua epäilytti. Mutta rohkaistuin kokeilemaan ja BINGO. S

Perfektionisti tyypin 2 diabeetikko täällä. Oon yrittänyt tiukkistella ruokavalioni kanssa viime aikoina.  Oon lukenut niin paljon juttuja kuinka diabeteslääkkeet sai heittää pois kun laihtui muutaman kilon tai kun vähensi hiilareita. No itse oon nyt jättänyt leivät ruokavaliosta (siis normileivät) enkä syö normipastaa enkä perunaa. Olen omasta mielestä vähentänyt hiilareita, mutta mitään en ole laskenut. Ehkä pitäisi? Kotimaiset omput jääkaapissa houkuttaa, marjoja syön vähän aamuin illoin jukurtissa, eilinen piirakkapohja sisälsi lupiinijauhoa, tosin vain puolet jauhoista, mutta noissa jauhoissakin oli enemmän hiilareita kun tilatessani ajattelin. Koska on myös VHH-ruokavalioon soveltuvia lupiinijauhoja. Mutta nuo eivät olleet. :( Anteeksi tunteenpurkaus. Aamulla verensokeri oli taas 6,1 ja ahdisti. Kun tuntuu että lyö vain päätä seinään tässä. Eikö tämäkään toimi minulla.. No en aio luovuttaa. Oman haasteensa asettaa verensokerimittausliuskojen niukkuus. Mutta positiivista oli eilen

 Ainakin terveydelle parempi ja ei maultaankaan todellakaan hullumpi ollut tämä Yhteishyvä-lehdestä bongattu kaalilasagne. Voitti mielestäni jopa kesäkurpitsalasagnen eikä ollut yllättäen ollenkaan vetistä ja kaali meni tässä kivasti juuston kanssa vaikka se hieman minua ajatuksena epäilyttikin. Kaiken päälle tämä on vähähiilihydraattinen joten oiva syysruoka siis nyt tiukemmalle vhh-kokeilulle. Olen mietiskellyt nyt monenmoista ruokavaliooni liittyen. Välillä tällä kokeilulla ollessani aamusokerit on käyneet hieman päälle kuudessa mikä ei missään määrin tyydytä minua. Tilasin ensimmäistä kertaa lupiinijauhoja tässä vastikään eivätkä ne olleetkaan sitten vähähiilihydraattisia pettymyksekseni. Ilmeisesti näissä hiilihydraattipitoisuus voi vaihdella tosi paljon. No kaikesta oppii; ilmeisesti vähähiilarisia lupiinijauhoja ei ole kovin helposti tällä hetkellä saatavilla. No aion käyttää nämä kuitenkin; olen leiponut niistä sämpylöitä ja mies leipoo tällä hetkellä suolaista piirakkaa. Lupii

 Huomasin tänään että en ole jakanut teille vielä tätä herkullista ruusukaalireseptiäni. Kysyin mieheltä aamulla kumpaa haluaisi ruusukaalisalaattia vaiko kermassa haudutettuja ruusukaaleja. Jälkimmäisiä tilattiin ja niitä tehtiin. :) Ohje on simppeli ja ruusukaalien maku mukavasti pehmenee tässä. Minulla on oikeastaan nämä kaksi luottoreseptiä ruusukaalista joista jompaa kumpaa kokkailen kun kaupasta löytyy edullisia ja hyviä ruusukaaleja. Lidlistä niitä löytyi ja tässä teillekin resepti.   Kermassa haudutetut ruusukaalit 300 g ruusukaalia (minulla 400g) 1/2 rkl voita 1 1/2 dl kuohukermaa 1 rkl dijonsinappia suolaa ja mustapippuria   Puolita ruusukaalit. Poista hiukan kantaa ja tarvittaessa huonot uloimmat lehdet. Keitä suolatussa vedessä 5 minuuttia. Valuta hyvin. Kuumenna pannulla voinokare. Lisää ruusukaalit ja paista muutama minuutti, kunnes saavat hieman väriä. Lisää pannuun kerma ja dijonsinappi. Anna hautua kunnes kastike on paksuuntunut. Mausta suolalla ja pippurilla.   Tämän

 Niin maistuvaa että kuvan hoksasin ottaa vasta kun viimeistä annosta vetelin naamaan. :D Kyseessä oli siis melanzane kesäkurpitsasta, josta siskoni (Kiitos vaan!) vinkkasi minulle.Hän oli ohjeen löytänyt Rakkautta ja maan antimia -blogista. Perinteisestihän melanzane tehdään munakoisosta ja ruoka on ihana yhdistelmä tomaattista kastiketta ja juustoa sekä tässä tapauksessa kesäkurpitsaa. Meillä tähän ruokaan sattui valikoitumaan aivan mahdottoman suuri kesäkurpitsa josta jo hieman epäilin että mahtaako se kesäkurpitsa ollakaan mutta siitäpä tulikin jännän erilainen fiilis. Kuori oli kova jo ja sen poistin ja sisältä siemenet koska ne muistuttivat sellaista siemenrypästä kuin esimerkiksi myskikurpitsan sisällä on. Äidin vinkkauksesta laitoin osan niistä talteen ja aion kokeilla ensimmäistä kertaa elämässä kesäkurpitsojen viljelyä itse ensi kesänä! No katsotaan sitä sitten. Osa siemenistä ja kurpitsasta päätyi keitoksi. Siemenet olivat mainioita paahdettuna hieman öljyssä keiton päällä.

Kesän loppupuolta tai no okei syksyä elellään ja se tarkoittaa kesäkurpitsatulvaa äitini kasvimaalla. Itse olen vielä pärjännyt toistaiseksi niillä enkä ole kokeillut omia laittaa kasvamaan. Äidin luona kyläillessä tulee näin elo-syyskuun vaihteessa mukaan aina iso kassillinen kesäkurpitsaa ja niinpä ollaan kokeiltu vaikka minkälaista ruokaa johon näitä on saatu ihan mukavasti upotettua. Yksi herkku mitä tekisin ellen pyrkisi nyt vähähiilihydraattisuuteen olisi kesäkurpitsakakku. Mutta sen sijaan olen kokeillut kesäkurpitsapitsapohjaa, aiemmin blogissa esittelemääni kesäkurpitsatomaattifetapastaa (TÄÄLTÄ) , kesäkurpitsacarbonaraa, keittoa, leipää, kesäkurpitsakanavuokaa (TÄÄLLÄ) ja kesäkurpitsalasagnea. Lasagne on tosi herkullista ja ajattelin jakaa teillekin oman reseptini. Kesäkurpitsat kannattaa viipaloida ohueksi. Käytin toisella kertaa juustohöylää ja lopputulos oli parempi kuin veitsellä leikkaamalla. Tähän saa kivasti uppoamaan kesäkurpitsaa jos sielläkin pähkäillään suuren sad

 Lupailin edellisessä postauksessa vähähiilihydraattisen mustikkapiirakan ohjetta. Tässä välissä kerkesimme testata toisenlaista marjapiirakkaa hieman eri pohjalla ja eri täytteellä. Tämä oli myöskin vähähiilihydraattinen ja täytimme sen vadelmilla sekä mustikoilla. Olikin kivan makuinen ja tykästyin tähän ehkä enemmän kuin aikaisemmin tekemäämme. Ohje on poimittu Ketoreseptit-blogista. (KLIK)    Vähähiilihydraattinen marjapiirakka Pohja: 100g voita 3/4 dl karppisokeria 1 muna 1 dl mantelijauhoja 1 dl pofiberiä 1 tl leivinjauhetta   Täyte: 150g metsämarjoja 200g mascarponea tai creme fraichea (minulla creme fraiche ja turkkilaista jukurttia) 1 muna 2 rkl karppisokeria 1/2 tl vaniljajauhetta   Nypi voi ja kuivat aineet murumaiseksi. Lisää muna ja sekoita. Taputtele taikina halkaisijaltaan 24 cm voidellun piirakkavuuan pohjalle ja reunoille. Levitä marjat piirakkapohjalle. Yhdistä muut täytteen aineet. Kaada marjojen päälle. Paista piirakkaa uunin alaosassa 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Hei ystävät, niin ollaan jo elokuun puolella. Voi hurja kun aika vaan kiitää eteenpäin. Minun puolesta kesä saisi olla pidempi ja luulen että aika moni lukijakin yhtyy tähän. Toki kesää vielä on jäljellä ja syyskesässä on omat kivat juttunsa ja sitten kun syksy koittaa, se onkin ihan tervetullut ja kesä on jo hieman väsähtänyt ja itsekin väsähtää kesän menoihin. Itsellä kesäfiilis on jäänyt hieman laimeaksi johtuen miehen työkuvioista tai oikeastaan lomakuvioista. Talviloma jäi miehellä pitämättä ja nyt työkiireistä johtuen hän on pitänyt kokonaisen viikon lomaa ja toisen puolittaisen tehden töitä yöllä kun me pojan kanssa nukutaan. Ei kiva. Mutta näillä mennään ja ehdimme lomailla mökillä viikon ja saimme täytettyä pakkasta hilloilla. Niin mahtavaa! Lomalla ehdin miettiä myös ruokavaliojuttuja. Mökille tein suunnitelman lomaruuista joihin kuului mm täytetyt lätyt kasvistäytteellä, uusia pottuja, makkaraa, suolaista pannaria, lättyjä ja hampurilaisia (ruisleivästä,nam). Siinä viikon ed

Long time no see.. Sitä se kesä teettää.. On tullut juhlittua pojan kaksivuotissyntymäpäivät viikko etuajassa ja siskon pojan rippijuhlat sekä samaisen siskon pojan syntymäpäivät reilut kolme kuukautta myöhässä sattuneesta syystä ja samalla myös siskon toisen pojan syntymäpäivät. Juhlia kerrakseen siis! :) Lisäksi olemme olleet paljon ulkona, pojan ja koiran kanssa metsällä, pesseet (minä) mattoja, eilen maalasimme siirretyt kasvilavat. Tuli hienot! Vaikka itse sanonkin. :D Kaikesta kiireestä johtuen pääsimme vasta eilen heittämään talviturkit läheisessä järvessä. Poika innostui vallan juoksemaan veteen ja rannalle, veteen ja taas rannalle niin että äitin pää oli ihan pyörällä. :D Mutta ihana että oli rohkea. Vauvauinnista ei siis ole jäänyt traumoja vaikkei se ehkä pojan juttu ollutkaan. Synttäreillä tarjosimme jo ristiäisistä tuttua mansikkavalkosuklaakakkua. Ohjeen otin Vaniljapullan keittiössä -blogista. (KLIK!) Pohjaan käytin yhden pakkauksen Wilhelmiina-keksejä (180g)  ja