perjantai 26. huhtikuuta 2019

Toskakakkua vhh-tyyliin

Moikka moi kamut! Perjantaita mennään ja kaffepaussilla istun edessäni kuppi kahvia ja toskakakkupala. Tekaisin kakun jo aimmin ja kuvauspuoli on taas vähän heikkoa, mutta ansaitsi mielestäni kuitenkin postauksen, koska maultaan on ihan kelpo kahvileipä. Tämä resepti tuli vastaan taas Facebookin vähähiilariryhmässä ja on jo pitempään odottanut tulla testatuksi. Nyt sain sitten aikaiseksi samalla kun testailin niinikään vähähiilarisia valkosipulipatonkeja. Ne eivät saaneet minulta varauksetonta suositusta, mutta epäilen että vika saattoi olla leipurissa eli itsessäni koska soveltelin eli taidan antaa näille vielä uuden mahdollisuuden. Mutta tässä tulee tuo toskakakun ohje sikäli mikäli tekin haluatte tätä kaakkua testata. :)



Toskakakku vhh-tyyliin

 6 munaa
100 g voita
1 dl kermaa
1 dl sokeria vastaava määrä makeutusta (minulla karppisokeri)
2 dl kookosjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Mantelitäyte:
100g voita
100g mantelilastuja
1/2 dl sokeria vastaava määrä makeutusta

Kuumenna uuni 175 asteiseksi. Vatkaa munat ja makeutusaine kulhossa, lisää joukkoon kerma ja sulatettu voi.  Sekoita leivinjauhe kookosjauhoihin ja lisää varovasti sekoitellen munaseokseen. Lusikoi taikina irtopohjaiseen voideltuun vuokaan ja laita uuniin 15 minuutiksi kypsymään.
Sulata sillä välin voi täytettä varten pannulla ja lisää joukkoon mantelilastut sekä makeutus. 
Levitä täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista vielä 15 minuuttia.


Tein puolikkaan annoksen sekä pohjaa että täytettä. Hyvin maistui myös siipalle tämä. Vietän harvinaisen ylellistä kahvihetkeä; poitsu nukkuu. Heitimme pikaisen reissun lähiostoskeskukseen. Kiikarissa oli jo hyväksi havaitut bikinit sekä hiusväriä. Molemmat alennuksessa. Jej. Näin hoitovapaalla jokainen euro on tärkeä. :D Tosin huomasin myös, että aiemmin hankkimamme välikausipuku poitsulle olisi ollut tällä hetkellä vielä paremmassa tarjouksessa mutta näillä mennään ja aina ei voi voittaa. Tyytyväinen olen hankintaan. Raikkaan sininen ja eipähän tartte enää pojan hikoilla toppapuvussa kun tuo ilma varsin keväiselle jo tuntuu. No siinä kotimatkalla sitten ehti nukahtaa. Selvästi on lyhentyneet pojan päiväunet viime aikoina. Tänä aamuna kuten monena muunakin tällä viikolla pääsin juuri vaunulenkiltä kotiutumaan kun poika jo äänteli vaunustaan.
Näin ne kaikki asiat muuttuu koko ajan vauvavuotena.
Kerroinko muuten jo että varasimme reissun KREIKKAAN? Platanias oli valintamme, koska täytti lapsiperhekriteerit (juu se on nyt tätä :D) ja sinne oli suorat lennot Oulusta. Saattaa olla turistirysä mutta menemme nauttimaan toivon mukaan rennosta lomasta ja hyvästä ruuasta. Kellään kokemuksia tai suosituksia esim ruokapaikoista Plataniaksessa?
Vappukin lähestyy ja aikomuksena oli pitäytyä mahdollisimman paljon vhh-linjalla ja tekaista munkit vähähiilihydraattisina. Viikonloppuna ajattelin tekaista parsasalaattia. Ainakin munkeista voisin kirjoitella reseptiä teillekin mikäli kiinnostaa. Olen ne kerron tehnytkin ja muistini mukaan ihan syötäviä olivat. :)
Mukavaa viikonloppua ja nautitaan keväisistä ilmoista. Muistakaa ulkoilla.

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Kanaa tikka masala

Hei. Tämä tiistaiaamu käynnistyi varhaisella koiran lenkityksellä josta jatkoimme pojan kanssa perhekahvilaan. Kiva kun siellä on pojalle katseltavaa ja itselle kahviseuraa aikuisista. Lounaaksi söimme eilistä kanaa tikka masala -kastikkeessa. Itse oikeastaan pilkoin kasviksia ja mies hoiti loput, koska nykyään minä hoidan lähestulkoon kaikki ruuan laiton. Mies on tarjoutunut monesti kyllä tekemään ruokaa, mutta käytännössä minä olen vaan tarttunut toimeen, koska satun kuitenkin olemaan hoitovapaalla ja ajatttelen että ehdimme sitten yhdessä illalla enemmän touhuta yhdessä kun ruuat on tehty valmiiksi. Mutta mukavaa vaihtelua syödä jonkun toisen kokkaamaa ruokaa ja miehelle vaihtelua työnteon ja lapsenhoidon lisäksi päästä kokkaamaan. :D. Ai niin, ohje oli Kaleva-lehdessä ruokapalstalla. Siinä oli ohje myös garam masala mausteen valmistamiseksi, mutta meillä sattui olemaan tuota valmiina mausteseoksena, joten käytin sitä.
Lisäkkeenä ministi riisiä ja parsakaalta. Nam.

 Kanaa tikka masala -kastikkeessa

500 g miedosti maustettua broilerin rintafileetä (meillä 300 g miedosti suolattuja broilerisuikaleita)
2 rkl gheetä (kirkastettua voita) tai öljyä (meillä oliiviöljy)
1 sipuli
1 tuore chili
3 valkosipulin kynttä
2 cm:n pala inkivääriä
400 g tomaattimurskaa
1 rkl garam masalaa
1 tl paprikajauhetta
1 rkl mantelijauhetta
1 tl hunajaa (ei laitettu, koska mies ei ollut huomannut tätä ohjeessa :D)
2-3 dl paksua jukurttia
suolaa
puntti tuoretta korianteria (ei laitettu koska oli hinnoissaan meidän mielestä :D)

Paloittele broileri reilun kokoisiksi paloiksi ja paista kirkastetussa voissa tai öljyssä kypsiksi, mutta ei kuiviksi. Jos käytät maustamatonta broileria, lisää paloihin hieman suolaa ja pippuria. Nosta palat folion sisään lepäämään kastikkeen valmistuksen ajaksi, niin ne säilyvät mehukkaina. 
Hienonna sipuli, chili ja valkosipuli. Kuori ja raasta inkivääri. Kuumenna ruokalusikallinen öljyä tai gheetä pannulla. Kuullota sipuli miedolla lämmöllä pehmeäksi, lisää valkosipuli, chili ja inkivääri. Kuullota vielä noin minuutti ja lisää tomaattimurska.
Nosta pannu keskilämmölle ja keittele tomaattikastiketta sakeammaksi ilman kantta, siihen menee viitisen minuuttia. Kun kastike on paksua, lisää joukkoon garam masala, mantelijauhe, paprikajauhe sekä jukurtti. Sekoita hyvin. Maista ja lisää suolaa maun mukaan. 
Lisää kanapalat kastikkeeseen ja anna hautua muutaman minuutin ajan. Hienonna korianteri ja lisää kstikkeeseen ennen tarjoilua.
Tarjoa basmatiriisin ja naanleivän sekä kurkkuraidan kera. (emme tehneet naanleipää eikä kurkkuraitaa tällä erää, vaikka varmasti olisi sopinut kylkeen mainiosti)

Semmoista tällä erää. Pitääkin tarttua pian kauhan varteen ja kokkailla illaksi linssipataa. Viime aikoina olen kokkaillut taas paljon Samasta padasta -kirjan ohjeilla. Poika on kiitollinen ruokittava. Hänelle maistuu eksoottisemmatkin maut. Paljon valkosipulia ja mausteita. Ennakkoluulottomasti vaan. Nimenomaan aikuisen puolelta - niin lapsi oppii monenlaiseen makumaailmaan. Lapsi tai pikkuvauvahan ei ole ennakkoluuloinen. Välillä olemme miehen kanssa huomanneet, että poika tuoksahtaa vahvasti valkosipulille - silloin kun on syöty itse eri ruokaa. :D Ja sormiruokailu se vasta mukavaa onkin ja kehittää sorminäppäryyttä. Mutta nyt taas kokkausterapiaa ja iltaruoka valmiiksi muhimaan. :) Aurinkoista päivän jatkoa just sulle!