Mieheni on hyväntahtoisesti todennut että olen kuulemma sellainen että sanon uudesta ruokakokeilusta vasta toisena päivänä lämmittäessä samaa ruokaa että onhan tämä hyvää! Saatan olla alussa skeptinen että no onko tämä nyt niin hyvää ja sitten kun kyseinen ruoka on loppumassa ja maistelen viimeisiä lusikallisia tai haarukallisia alankin haikailla että olispa tätä vielä lisää.:D Niin kävi tämänkin ruuan kohdalla. Kyseessä oli Facebookista jälleen kerran napattu ohje eli texmexvuoka ilman nachoja. Kylkeen viipaloitiin vielä avokadoa ja pojan nurkasta jätettiin pois jalapenot. Ihan kelpo ruokaa oli vaikka olihan tämä aika rasvaista minunkin mielestä mutta eihän sitä näin joka päivä syödä ja halutessaan voi juustoraasteen jättää poiskin.
 |
| Kaveriksi keitin kikhernepastaa |
Texmexvuoka ilman nachoja
Jauhelihaa maustettuna tacomausteella (käytin valmista seosta tällä kertaa)
Salsakastike
(Maustamaton tuorejuusto)
Koskenlaskija cheddar dippi
(Mozzarellaraaste)
Kirsikkatomaatit
Jalapenosiivut
Punasipulia
Valkosipulia
Paista jauheliha ja sipulit. Uunivuokan pohjalle salsakastike. Seuraavaksi jauheliha. Sitten päälle cheddardippi. Päälle jalapenoja maun mukaan. Päälle ripotellaan juustoraastetta (jos haluaa, fetakin voisi olla hyvä tässä!) Paistetaan uunissa 200 asteessa noin 15 -20 minuuttia.
Kaveriksi passaa esimerkiksi avokado, tuoreet kirsikkatomaatit ja kurkku.
 |
| Tein eka kertaa elämässäni pannacottaa, hyvää! Ohje oli Antti Heikkilän kirjasta Pellingin joulu ja pannacotta on vähähiilihydraattinen. |
 |
| Herkuteltua tuli vielä pullallakin koska oli virallinen la(i)skiaissunnuntai. |
Pojalle haettiin viime viikolla hoitopaikkaa. Kävimme tutustumassa myös yhteen ehdokkaaseen paikan päällä, Jotenkin haikea olo tuli vaikkakin mukava ettei tarvi kokopäiväiseen hoitoon ainakaan vielä laittaa. Olemme ulkoilleet tänään koska loppuviikosta lupasi taas kovempia pakkasia.
Pannacottaresepti jäi kutkuttelemaan mieleeni kun joulun aikaan paljonkin selasin tuota Antti Heikkilän kirjaa. Toteutin sen tänään viimein ja ihan hyvää oli. En ole harrastanut jälkiruokien kokkailua mitä nyt saatan aina silloin tällöin (lue:aika usein) napata pienen ketofudgen tai fatbomsin jälkiruuaksi. Mutta kiva tuo oli kokeilla. Laskiaispulla tehtiin tällä kertaa voisilmäpullaan, joita mieheni oli pojan kanssa leiponut sillä aikaa kun olin leikkauksessa. Pakasteesta niitä on tullut kaiveltua ja täytettyä nyt laskiaispulliksi luvattoman paljon. No sanoinkin miehelle että tunnen verensokerin nousun huonona olona ja sovittiin että jatkossa minä syön vain puolikkaan pullan pojan kanssa. :)
Kommentit
Lähetä kommentti