keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Soppaa ja syksyä

Hei. Tänään lautasella juurisellerikeittoa. Ja oikeastaan jo parina muunakin päivänä. Mutta tämä ruoka kuuluu sarjaan "paranee vanhetessaan, tai ei ainakaan pahene:D". Ohje on napattu taas Kalevan ruokaosiosta. Pieniä muunnoksia tein. Omat salviani olivat jo sen verran kylmettyneet että niitä en edes harkinnut tähän enkä kehdannut kaupasta ostaa joten tein pinnalle vain ruskistettua voita tuomaan täyteläistä makua. Timjamia en muistanut keittoon laittaa edes kuivattuna. Se olisi varmasti myös toiminut hyvin. Mutta maistui keitto muutenkin.




Mukulasellerikeitto

 2 rkl öljyä
1 sipuli
1 juuriselleri
3-4 omenaa
1 1/2  l kasvislientä
1 tlk isoja valkoisia papuja suolaliemessä
muutama timjaminoksa
suolaa ja mustapippuria

Hasselpähkinä-salviavoi
1 dl hasselpähkinöitä
50 g voita
12 salvianlehteä

Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sitä öljyssä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Kuori selleri ja omenat, poista siemenkodat ja lohko ne. Lisää lohkot kasariin ja kuullota 2-3 minuuttia. 
Lisää kasvisliemi ja valutetut pavut, riivi timjaminoksista lehdet mukaan.
Keitä 20 - 30 minuuttia, kunnes sellerinlohkot ovat kypsiä. Soseuta keitto. Mausta suolalla ja pippurilla. 
Rouhi hiukan hasselpähkinöitä. Paahda kuivalla pannulla niihin aromit esiin. Nosta sivuun. 
Sulata voi pannulla. Lisää kokonaiset salvianlehdet ja anna voin ruskistua, mutta varo polttamasta sitä. Ruskistettuun voihin tulee kinuskimaisen pehmeä maku.
Lisää hasselpähkinät takaisin pannulle.
Nostele keitto annoskulhoihin ja viimeistele pinta lusikallisella hasselpähkinäsalviavoita.

Voin kuvitella tuon salviavoin maun vaikken sitä itse keittoon tällä erää tehnytkään. Kesällä teimme uusista perunoista salviapottuja juurikin samaisella tavalla. Tuo ruskistetussa voissa paahdetut salvianlehdet oi nams!! Mutta nyt harvinaista herkkua, poika nukkumassa päikköreitä omassa sängyssä eikä tissillä. Taidanpa lukaista Nesbon uusimman loppuun.. Sen verran jännittävä se on että illalla en meinannut millään malttaa laskea sitä käsistäni. Ja pahoin pelkään että tuon kirjan jälkeen ei oikein mikään kirja vähään aikaan tunnu juuri miltään, niin nerokasta jännitystä Harry Holen seikkailut taas tarjoavat. Mukavaa viikon puoliväliä itse kullekin. :)

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti